Paasimme kiertamaan Marin kanssa etelasaarta viikoksi ja paatimme kirjoittaa yhteisen blogikirjoituksen, jonka kopioimme molempien blogeihin.
perjantai, 26. maaliskuu 2010
Etelasaaren matka
tiistai, 16. helmikuu 2010
Jo 20 paivaa oltu Uudessa-Seelannissa
Paljon on tapahtunut viime paivityksen, kun se on vahan jaanyt... Koitan nyt kertoa kaiken tiivistetysti!
Olen ollut koulussa nyt pari viikkoa ja kaikki on mennyt ihan hyvin. Aineiksi valitsin kassan, kotitalouden, matikan, englannin ja design, photography and painting -kurssin. Kasityo on tosi kivaa ja helppoa, koska minun ei tarvitse tehda mitaan opetussuunnitelman mukaan, joten saan tehda mita haluan! Olen tehnyt siella jo kassin ja kannykkapussin, ja kunhan ehdimme menemaan kauppaan, ostan tarvikkeet villasukkien tekoon. Kotitalous on vahan tyhmaa, koska meilla on vain tunti aikaa eika siina oikein ehdi mitaan kunnolla tekemaan. Olemme tehneet nyt kolme kertaa muffinsseja... Matikka on tosi helppoa, mutta mielummin helppo kuin liian vaikea! Englannissa olen eri ryhmassa kuin muut vaihto-oppilaat, koska enkkuni on sen verran hyva. Normaali englanti on aika vaikeaa, koska me analysoimme jotain teksteja, ja viime tunnilla katsoimme dokumentin ensimmaisesta maailmansodasta enka tajunnut siita mitaan (osasyy voi olla se etta olin niin vasynyt, etta jouduin ponnistelemaan pitaakseni silmat auki...). Design, photography ja painting -kurssi vaikuttaa kivalta, ja nama ensimmaiset tunnit olemme opetelleet kuvankasittelya.
Viime viikon perjantaina olin ensimmaista kertaa life saving -kurssilla host-siskoni kanssa. Olin eri ryhmassa kuin han, koska en ole tehnyt sita ennen. Tykkaan uimisesta, mutta huono puoli siina on aika - se alkaa klo. 6:30 aamulla! Oli tosi outoa, etta tytoilla oli paalla kokouikkarit, joiden alla oli bikinien ylaosa ja paalla uimaousut! Nyt tajuan, kun minulle sanottiin etta taalla ollaan melko haveliaita..
Koulussa kaikki ihmiset ovat ihan kivoja, mutta en kylla vielakaan tajua kaikkia niiden juttuja, saatika osaa sanoa mitaan valiin. Kahdenkesken puhuessa tajuan jo tosi hyvin, ja olen tottunut jo aksenttiin.
Viime viikonloppuna olimme hostsiskoni ja -aitini kanssa hevoskilpailuissa Dannevirkessa. Niiden loputtua Mari ja hanen hostisansa tulivat hakemaan minua ja menimme "Marin luokse". Mari esitteli minulle paikat ja taytyy sanoa, etta maisemat olivat siella aivan upeat! Yolla menimme joelle katsomaan kiiltomatoja, jotka olivat todella hienon nakoisia! Opetimme myos vasikoita kulkemaan riimussa ja teimme lohikeittoa ja pullia. Onneksi molemmat onnistuivat ja Marin hostvanhemmat tykkasivat niista. Seuraavana paivana menimme samaan paikkaan, missa hevoskilpailutkin olivat olleet. Siella oli samaan aikaan jonkinnakoinen maatalousnayttely, mukaanlukien mm. lampaankeritsemiskisat.
Viime lauantaina menimme katsomaan elokuvaa Waipukurauun ja kavimme tuttavaperheen luona. Taman tuttavaperheen tytar on saman ikainen kuin mina ja harrastaa agilitya ja tokoa. Han ei ollut itse kotona, mutta sain tietaa aidilta, etta Waipukuraussa (15 min meilta) pidetaan agilitykoulutuksia! Hostisani lupasi, etta han voi alkaa kuskaamaan minua sinne, kunhan otan selvaa milloin harjoituksia on. Minulle "annettiin koulutettavaksi" taalla nuori heading dog Tip, mutta.. Tipia ei kiinnosta mikaan muu kuin lampaiden jahtaaminen, ei ruoka eika lelut. Kaiken lisaksi se on todella paljon hostisani peraan. Jos oikein tekisin toita sen kanssa, voisin saada sen toimimaan, mutta vain vuosi aikaa! Luulen, etta taidan kaantya naiden nuoren jackrusseli Bellan puoleen. Bella on innokas oppimaan ja todella ystavallinen ja reipas. Ainoa asia, mika voi tuottaa ongelmia, on se, ettei se valttamatta ole tottunut olemaan missaan muualla kuin taalla maatilalla.
Sunnuntaina meilla oli taas hevoskilpailut Napierissa ja siina meni koko paiva. Tanaan olimme hostisani ja Marin kanssa kuuntelemassa menestynytta tyokoirakouluttajaa, ja oli kylla kiinnostavaa nahda ja kuulla, miten paimenkoiria koulutetaan! Jostain metodeista emme olleet oikein samaa mielta, joten pystyimme Marin kanssa helposti arvostelemaan kun kukaan ei ymmartanyt.
Hostaitini on nyt ollut viime viikon maanantaista asti vaeltamassa etelasaarella, joten olemme olleet taalla kolmistaan - hostisani, -siskoni ja mina. Kaikki on mennyt ihan hyvin, mutta hostaitini oli vahan huolissaan meidan ruokailuista. Olemme vuorotelleet hostisani kanssa ruoanlaitossa ja minakin olen paassyt kokkaamaan muutamaan otteeseen.
Kuvia lisaan heti, kun loydan muistitikun jolla voin siirtaa ne talle koneelle!
maanantai, 1. helmikuu 2010
Ensimmaiset paivat
Saavuimme tanne Uuteen-Seelantiin muutama paiva sitten. Matka meni yllattavan hyvin, selvisimme Marin kanssa jopa Heathrown kent'n vaihdosta! Tukholmassa meinasimme missata koneen kun lahtoportti vaihtui viime hetkella. 26 tunnin lento Lontoosta Aucklandiin meni yllattavan nopeasti kun meilla oli hieno kone ja toistemme seura. Aucklandissa meita oli jarjeston edustaja vastassa ja auttamassa vaihtamaan konetta. Kun saavuimme Palmeston Northiin, meita oli vastassa taman jarjeston edustajan vaimo ja heilla asuva suomalainen vaihto-oppilas. Hyi olkoon, kuinka rahjaisia olimme siina vaiheessa...
Parina ensimmaisena paivana meilla oli orientaatio jarjestovastaavien luona. Meille kerrottiin kaikkea koulusta ja perheen kanssa elamisesta jne. Mari lahti oman perheensa luokse paivaa aikaisemmin kuin mina, koska minun perheeni ei ollut viela tullut lomareissulta.
Jarjestovastaava toi minut aamulla suomalaisen vaihto-oppilaan kanssa kanssa tanne hostperheeseeni. Koko perhe oli vastassa ja minulle esiteltiin talo ja tila ja elaimet. En ikina muista kaikkia elainten nimia!! Taalla on nimittain seitseman koiraa, kolme kissaa, kani, undulaatti ja viisi hevosta... Kaikki ovat oikein mukavia ja sain oman sopon huoneen.
Tanaan oli ensimmainen koulupaiva, tai meilla oli sellainen kaikille 13n vuoden opiskelijoille jonkinlainen orientaatio jossa opetetaan johtajuutta ja yrityksenpitoa seka valitaan aineet jollei niita ole viela valinnut. Jannitin tanaan vahan kouluun menoa mutta kaikki olivat mukavia, mutta todella aanekkaita! Ensinnakin minulla on vaikeuksia tajuta naiden murretta, joten joudun todella keskittymaan etta ymmarran! Koulun jalkeen menimme Hastingsiin hakemaan mulle koululaukku ja kannykkaliittyma. Torstaina alkaakin sitten "kunnon" koulu.
sunnuntai, 24. tammikuu 2010
Pakkaamista ja jännitystä
Vihdoin sain tämän blogin luotua, pikkasen viime tingassa mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;)
Olen nyt siis lähdössä Uuteen-Seelantiin 10kk:ksi vaihto-oppilaaksi ja tänne blogiin aion kirjoittaa kuulumisiani.
Ylihuomenna lähden siis Uuden-Seelannin Pohjoissaarelle Hawkes Bay'hin, pikkuruiselle paikkakunnalle nimeltä Ongaonga. Perheessäni tulee olemaan ikäiseni tyttö, 12- ja 15- vuotiaat pojat sekä isä ja äiti. Heillä on maatila, 1500 lammasta, 200 lehmää, kissoja, undulaatteja, 7 koiraa, kaneja... eli eläimiä ainakin löytyy! Onneksi olen eläinrakas! Koulu on 20 minuutin päässä Waipukuraussa ja siellä on 900 oppilasta eli se on aika iso.
Tämä päivä on mennyt pakkaillessa ja tämän blogin kanssa kamppaillessa.. Kaikki tavarat ovat nyt kasassa, mutta huomiselle jää vielä.. luultavasti puolien tavaroiden karsiminen, koska tavaraa saa olla mukana vain 27kg!